Edesmennyt serkkuni erityisopettaja ja rehtori Vesa Viertola harrasti suku- ja historiantutkimusta. Historia on myös aina kiinnostanut minua.

Arvostan kaunista perinteistä arkkitehtuuria ja perinnerakentamista ja osaltani sotaveteraanin ja -invalidin lapsenlapsena haluan kunnioittaa kulttuurihistoriallisia arvoja ja menneiden sukupolvien työtä. Tästä aiheesta lisää myöhemmin.
Maakalan kylän historiaa keskiajalta lähtien
Lempäälän kivi- ja rautakautinen asutus keskittyi tiiviisti pitäjää halkovien vesistöjen rantamille. Nykyinen Lempäälän keskustaajama on kokonaisuudessaan historiallisen tiedon mukaan rakentunut saarille.
Myös Maakalan harjanne on keskiajalla ollut saari tai niemi.


Alueella (päärakennus tontteineen ja Hiidenvuolteen rantaan ulottuva puistoalue) on museoviraston mukaan kulttuuriympäristönä maakunnallista merkitystä. Ensimmäisen talon kylässä 1500-luvulla omisti Olavi Sulko ja myöhemmin Olavi Maaka, joiden mukaan kylät Sulkola ja Maakala ovat saaneet nimensä. Vuonna 1873 valmistuneen Lempoisten kanavan rakennustyöt aloitettiin hätäaputöinä joulukuussa 1863. Suuri osa työväestä oli ulkopaikkakuntalaisia. Tämä merkitsi lähiseudun taloille majoitusvelvollisuutta. Maakalan kohdalla tämä merkitsi 15 miehen majoittamista. Kumpulan rakentaminen saattaa liittyä tähän tapahtumaan.

Maakalan päärakennus, jota ennen uuden kylän nimeämistä 2010-luvun alussa ja muiden rakennusten rakentamista (2011-2020), yksistään kutsuttiin Maakalaksi, toimi aikanaan pappilana ja sijaitsi lähempänä rantaa, nykyisestä päärakennuksesta hieman Maakankujan suuntaan. Rakennus purettiin myöhemmin ja v.1926-1930 Tampereen kauppahallin kauppias K.A.Rantanen rakennutti nykyisen päärakennuksen, joka sotavuosina toimi sotilas- / kenttäsairaalana.

Perinnerakennusmestarin arvion mukaan osa vanhan rakennuksen hirsistä on vanhasta päärakennuksesta peräisin, mutta on myös mahdollista, että uuden päärakennuksen hirsirunko on saatettu tuoda nykyiselle paikalleen Karjalasta, jossa on ollut tämänkaltaisia rakennuksia. Uusi kartanotyylinen päärakennus on ulkoasultaan museoviraston inventoinnin (v.2005 FM Jari Heiskanen ja arkkitehtitoim. Kimmo Linnovaara) mukaan vahvasti klassistinen, mikä näkyy nurkkapilastereina, leveinä listoituksina, haukkaikkunoiden ja avokuistin aidan ristikkokoristeluna ym. tyyliin liittyvinä yksityiskohtina. Rakennukseen kuuluu kolme kuistia, julkisivun umpikuisti, rannan puolella suuri avokuisti ja päädyssä oleva pieni avokuisti. Rakennuksella on todennäköisesti ollut suunnittelija, joskin alkuperäisiä piirustuksia ei ole löytynyt. Rakennuksen sisätiloissa on säilynyt 7 värikästä kaakeliuunia, jotka ovat 1900-luvun alkupuolelta. Tyylit ja värit ovat lähinnä klassismia ja jugendia.

Maakalan tilalla on päärakennusta vastapäätä Maakankujan toisella puolella sijaitsevalla tontilla aiemmin ollut myös toinen v.1930/32 rakennettu työväen asuinrakennus, joka siirrettiin toisaalle v.2009-2010. Vanha 1918 rakennettu navettarakennus purettiin. Se sijaitsi nykyisen Maakalantien kohdalla, päärakennuksen eteläpuolella. Huonokuntoiset muut rakennukset; vilja-aitta, liiteri/varastorakennus, kuivuri, puimala ja saunarakennus purettiin alueen rakentumisen yhteydessä. Tilakeskuksen pohjoispuolella on tilasta lohkottu vanha palstatila Kumpula.

Kirjallisten lähteiden mukaan tilalla oli 1930-luvulla (nykyisten punatiilisten kerrostalojen kohdalla) kaksi kasvihuonetta, joiden pinta-ala oli yhteensä 200m2. Kuusiaita rajasi ja suojasi aikaisemmin vieressä ollutta laajaa hyötypuutarhaa. Kuusiaita, kuten muukin säilynyt kasvillisuus on 1920-luvulta, jolloin K.A Rantanen omisti tilan. Hyötypuutarha muuttui 1970-1980-luvuilla asteittain hevosaitaukseksi. Tila toimi v.1970-2009 Pekka Mäkisen ja hänen perikuntansa hevostilana.

Rakennus on ollut omistuksessani v 2009 lähtien ja vuosien 2009-2020 aikana siihen on tehty runsaasti teknisiä korjauksia ja ulkopintoja ja sisäpintoja restauroitu vanhaa rakennustapaa kunnioittaen. Pihan viherrakentaminen on vielä kesken, lähinnä se on kunnostettu hevoslaitumesta kodin ja yrityksen pihaksi, johon on tehty puu- pensas ja perannaistutuksia.

.Lähteet: Maakalan tilan kulttuurihistoriallinen inventointi v.2005 sekä perimätieto.

Kuvat: Maakala v.2009 pihan pensasraivauksen jälkeen ja rakennus nyt v.2020



-Anna-Leena Fagerroos-