Kuorsaaminen ja uniapnea

01.03.2021

Kuorsaatko? Väsyttääkö? Pitääkö nukkua päiväunet? Kyse voi olla uniapneasta, jolla tarkoitetaan sairautta, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Mikäli jatkuvat hengityskatkokset aiheuttavat oireita – unen häiriintymistä, kuorsaamista ja päiväväsymystä – puhutaan obstruktiivisesta eli ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvasta uniapneasta. Hoitokeinoja ovat elintapahoidot; liikapainon yhteydessä laihduttaminen, CPAP- eli ylipainehengityshoito, uniapneakisko tai leikkaus.
Uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea).
Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Jos nämä rakenteet ovat ahtaita, hengitysilman virtaus voi estyä kokonaan tai osittain. Pahimmillaan hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin, ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin havahtumisiin, joita nukkuja itse ei välttämättä edes huomaa. Tämä häiritsee unta ja aiheuttaa unen rikkonaisuutta ja univajetta.
Uniapnealle tyypillisin oire on päiväväsymys, joka ilmenee erityisesti uneliaisuutena tai pakonomaisena taipumuksena nukahtaa päivällä. Muisti tuntuu ”pätkivän” ja keskittyminenkin herpaantuu helposti. Naiset kuvailevat väsymystään usein uupumukseksi tai saamattomuudeksi.
Voimakas kuorsaus on tavallinen uniapnean oire, mutta kaikki uniapneasta kärsivät eivät kuitenkaan kuorsaa.
Muita oireita ovat muun muassa hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, levoton yöuni, suun kuivuminen, yöhikoilu, yöllinen virtsaamistarve, aamupäänsärky – ja jopa unettomuus.
Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta. Uniapnealla on yhteyttä myös kohonneeseen verenpaineeseen, keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin, muistihäiriöihin ja masennukseen.
Uniapneasta kärsivä saattaa torkahdella aika ajoin, joten myös riski joutua onnettomuuksiin ja tapaturmiin on suurentunut. Onnettomuusriski on suurentunut myös niillä hoitamattomilla uniapneapotilailla, jotka eivät edes huomaa olevansa väsyneitä päivisin.
Ottamalla asia puheeksi hammaslääkärikäynnin yhteydessä ohjaamme potilaan lähetteellä korva-nenä-ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkimuksiin. 
Erikoislääkärin vastaanotolla käydään läpi potilaan unen pituutta, elämäntapoja, allergioita ja muita mahdollisia sairauksia. Tutkimuksessa kiinnitetään lisäksi huomiota verenpaineeseen, painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja uniapnealle altistaviin kasvojen rakenteisiin. 
Varsinainen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti (yöpolygrafia) voidaan tehdä sairaalassa tai kotona. Aivosähkökäyrän (EEG) sisältävää laajempaa unirekisteröintiä (unipolygrafia) käytetään silloin, kun halutaan saada tietoa myös unen laadusta hengityksen lisäksi.
Unirekisteröinnin perusteella arvioidaan taudin vaikeusaste.
Hengityshäiriöiden määrää mitataan apnea-hypopneaindeksillä (AHI).
- lievä uniapnea: AHI 5-15 / tunti.
- keskivaikea uniapnea: AHI 16-29 / tunti.
- vaikea uniapnea: AHI 30 tai enemmän / tunti
Tutkimuksen tulokset ja hoitovaihtoehdot käy läpi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Kuorsausta, lievää tai keskivaikeaa, erikoislääkärin diagnosoimaa obstruktiivista uniapneaa voidaan hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla uniapneakiskolla.
Uniapneapneakiskon käyttö CPAP-hoidon tukena saattaa auttaa alentamaan CPAP-laitteen optimaalista painetasoa potilailla, joille CPAP-laite ei korkean paineen vuoksi yksin sovellu
21.01.2022Ensiapu- ja lohkeama-ajat
31.12.2021Suun terveyttä vuodelle 2022!
21.12.2021Vastaanoton siirtyminen Hämeenlinnassa
20.10.2021Täydennyskoulutuksessa
24.09.2021Vastaanotto muuttaa
09.07.2021Potilastiedon arkistoon liittyminen
14.03.2021Tue lääketutkimusta
01.03.2021Kuorsaaminen ja uniapnea
03.09.2020Saaristohammaslääkäri Hammaslääkäriasema aloitti toimintansa