Nykykäsitys bruksismista:
Nykykäsityksen mukaan bruksismi (narskuttelu) ja hampaiden yhteenpureminen on keskushermoston säätelemää lihasaktiivisuutta, eikä sitä enää pidetä pelkästään mekaanisena purentavirheen aiheuttamana häiriönä.
Lääketieteessä bruksismi nähdään nykyisin puremalihasten toistuvana aktiivisuutena, jolla voi joissain tilanteissa olla jopa fysiologinen tai suojaava tehtävä (kuten hengitysteiden avaaminen unen aikana; unenaikainen havahtuminen).
Bruksismi jaetaan kahteen eri ilmenemismuotoon, joiden mekanismit ja syyt eroavat toisistaan:
Unibruksismi: Unen aikana tapahtuvaa, usein rytmistä hampaiden narskuttelua tai puremista. Se liittyy kiinteästi unen rakenteeseen ja autonomisen hermoston aktivoitumiseen.
Valvebruksismi: Valveilla ollessa tapahtuvaa hampaiden yhteenpuremista, leukojen jännittämistä tai alaleuan työntämistä ilman varsinaista hammaskontaktia.
Mistä se johtuu? (Etiologia) Koska kyseessä on keskushermostollisten tekijöiden säätelemä ilmiö, sen keskeisimpiä laukaisijoita ja taustatekijöitä ovat: Psykososiaaliset tekijät: Stressi, ahdistuneisuus, vilkas ja vaativa persoonallisuustyyppi altistavat erityisesti valvebruksismille.
Bruksismi eli hampaiden yhteenpureminen liittyy autonomisen hermoston aktivaatiotilaan ja elimistön stressivasteeseen. Erityisesti valvebruksismilla on yhteyksiä vireystilaan, emotionaaliseen kuormitukseen ja niin sanottuun taistele tai pakene -reaktioon (fight-or-flight).
Yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen: kaikki bruksismi ei johdu stressistä tai sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta.
Mantelitumake ja taistele tai pakene -reaktio:
Mantelitumake eli amygdala osallistuu uhkien tunnistamiseen ja emotionaalisten reaktioiden säätelyyn. Kun aivot tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi, mantelitumakkeen ja muiden limbisten rakenteiden toiminta voi aktivoida hypotalamuksen välityksellä:
Sympaattista hermostoa: sydämen syke kiihtyy, lihasjänteys kasvaa ja valmius toimintaan lisääntyy.Genetiikka: Bruksismilla on todettu olevan vahva perinnöllinen tausta. Elämäntavat ja stimulantit: Runsas kofeiinin käyttö, tupakointi ja alkoholi lisäävät purentalihasten yöllistä aktiivisuutta. Sairaudet ja lääkitykset: Muun muassa uniapnea, refluksitauti sekä tietyt lääkeaineet (kuten masennuksen hoidossa käytettävät SSRI- ja SNRI-lääkkeet) voivat lisätä tai laukaista bruksismia.
Miten sitä hoidetaan nykyään? Koska kyseessä on hermostollinen säätelymekanismi, bruksismia ei voida varsinaisesti "parantaa", vaan hoidon tavoitteena on suojata kudoksia ja lievittää oireita. Hoito on moniammatillista ja yksilöllistä. Hammaslääkärin valmistama yksilöllinen purentakisko suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää leukaniveliin kohdistuvaa painetta unen aikana (rytminen bruksismi)
Omahoito ja fysioterapia: Purentaelinfysioterapia (TMD-fysioterapia), leuan liikerataharjoitukset, venytykset ja purentalihasten hieronta ovat keskeinen osa hoitoa.
Stressinhallinta: Koska stressi aktivoi hermostoa, rentoutusharjoitukset, mindfulness (yksilölle mieluisten harrastusten harrastaminen, mieltärauhoittavat toiminnat, taide, musiikki, liikunta, luonnossa oleskelu jne) ja kognitiivinen käyttäytymisterapia voivat vähentää puremista tehokkaasti.
Lääkehoito ja botuliini: Akuutissa kipuvaiheessa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä tai lihasrelaksantteja. Vaikeissa tapauksissa purentalihaksiin pistettävä botuliinitoksiini voi rentouttaa lihaksia tilapäisesti, joskaan se ei poista itse bruksismin syytä.
Omahoito-ohjeet bruksismin lievittämiseen ja purentalihasten rentouttamiseen:
Omahoito vaatii säännöllisyyttä, sillä tavoitteena on oppia pois haitallisesta lihasjännityksestä ja rauhoittaa ylikierroksilla käyvää hermostoa.
1. Valveillaolon seuranta: "Hampaat irti toisistaan" Tärkein sääntö päiväsaikaan on: hampaiden kuuluu koskettaa toisiaan vain syödessä ja niellessä.Tarkkaile leukaniveltäsi: Huomaatko purevasi hampaita yhteen ajaessasi autoa, katsoessasi ruutua tai stressitilanteessa? Opettele tietoisesti rentouttamaan leuka. Lepoasento: Oikeassa lepoasennossa huulet ovat kevyesti yhdessä, hampaat hieman irti toisistaan (muutaman millimetrin rako) ja kieli lepää rennosti kitalaessa etuhampaiden takana.
2. Purentalihasten venytykset ja harjoitukset: Tee nämä harjoitukset päivittäin, esimerkiksi illalla ennen nukkumaanmenoa:Leuan rentoutus ja huulitäry: Puhalla ilmaa huuliesi läpi niin, että ne tärisevät rentona (kuten hevosen pärskintä tai lapsen leikkiauton ääni). Tämä rentouttaa kasvojen lihaksia välittömästi.Suun avausvenytys: Avaa suuta hitaasti ja suoraan niin laajaksi kuin mahdollista ilman, että tunnet kipua. Pidä venytys 10–20 sekuntia ja sulje suu hitaasti. Toista 3–5 kertaa.Alaleuan sivuliikkeet: Siirrä alaleukaa hitaasti sivulle, kunnes tunnet pienen venytyksen vastakkaisella puolella. Pidä 5 sekuntia ja vaihda puolta.Vastustettu avaaminen: Laita nyrkki leuan alle. Avaa suuta kevyesti painaen lekaa nyrkkiä vasten (nyrkki jarruttaa liikettä). Tämä aktivoi suun avaajalihaksia, mikä neurologisesti pakottaa purevat lihakset rentoutumaan.
3. Purentalihasten hieronta: Voit hieroa purentalihaksia itse sekä poskien ulkopuolelta että suun sisäpuolelta:Ulkopuolinen hieronta: Aseta sormenpäät poskipäiden alapuolelle (puremalihas eli masseter tuntuu, kun puret hampaat yhteen). Tee sormilla pyörivää, napakkaa mutta kivutonta liikettä pitkin lihasta alaspäin kohti leukakulmaa. Ohimolihaksen hieronta: Hiero ohimoita pyörivin liikkein sormenpäillä. Ohimolihas (temporalis) osallistuu voimakkaasti puremiseen ja aiheuttaa usein bruksismiin liittyvää päänsärkyä. Suun sisäpuolinen hieronta: Laita peukalo suun sisälle posken puolelle ja etusormi posken ulkopuolelle. Purista poskilihasta kevyesti sormien väliin ja liu'uta sormia ylhäältä alas ja takaosista eteenpäin. Etsi arkoja pisteitä ja paina niitä kevyesti hetken aikaa, kunnes kipu helpottaa.
4. Lämpöhoito ja kylmähoito
Lämpö: Aseta lämmin kauratyyny, lämmin ja kostea pyyhe tai geelipussi poskille 10–15 minuutiksi ennen venyttelyä tai nukkumaanmenoa. Lämpö vilkastuttaa verenkiertoa ja rentouttaa jännittyneitä lihaksia. Kylmä: Jos leukanivelet ovat selvästi tulehtuneet tai akuutisti erittäin kipeät, viileä pakkaus voi lievittää kipua tehokkaammin.
5. Hermoston rauhoittaminen ja elämäntavat: Koska unibruksismi on hermostollinen ilmiö, iltarutiineilla on suuri merkitys: Vältä stimulantteja: Älä juo kahvia, energiajuomia tai nauti muita kofeiinituotteita enää iltapäivän tai illan aikana. Myös tupakointi ja alkoholi lisäävät narskuttelua. Iltarauhoittuminen: Pyhitä viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa rentoutumiselle. Sulje ruudut, tee hengitysharjoituksia tai kuuntele rauhallista musiikkia. Tämä laskee kehon stressitasoa (sympaattisen hermoston aktiivisuutta), mikä vähentää yöllistä puremista
Milloin on syytä hakeutua asiantuntijan vastaanotolle?
Asiantuntijan, kuten purentaelinsairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin (TMD-fysioterapeutin), puremalihashierontaan erikoistuneen hierojan, suuhygienistin tai hammaslääkärin, vastaanotolle on syytä hakeutua silloin, kun omahoito ei muutamassa viikossa tuo riittävää apua tai oireet haittaavat jokapäiväistä elämää. Hakeudu ammattilaisen arvioon, jos tunnistat itselläsi seuraavia oireita:
1. Kipu ja särky: Pitkään jatkunut kasvo- tai leukakipu: Kipu tuntuu purentalihaksissa, poskissa, ohimoilla tai leukanivelen alueella (korvan edessä).Toistuva aamupäänsärky: Heräät usein jomottavaan päänsärkyyn, joka paikantuu ohimoille tai otsalle. Niska- ja hartiakivut: Leukojen kireys heijastuu niskaan, aiheuttaa yläselän jumeja tai jopa huimausta.
2. Leukanivelen toimintahäiriöt. Leuan rajoittunut liike: Suu ei aukea kunnolla (esimerkiksi hampurilaisen syöminen tai haukottelu tekee tiukkaa) tai leuka tuntuu "lukkiutuvan" tiettyyn asentoon. Leuan puoltaminen: Suu aukeaa vinoon tai mutkitellen. Oireilevat nivelet: Leukanivelet paukkuvat, napsuvat tai rahisevat suuta avatessa tai sulkiessa, ja tähän liittyy kipua tai epämukavuutta. (Pelkkä kivuton naksuminen ilman muita oireita ei yleensä vaadi hoitoa)
3. Hampaiden ja suun alueen oireet: Hampaiden arkuus tai kuluminen: Hampaat ovat aamuisin arat, reagoivat voimakkaasti kylmään/kuumaan ilman selvää reikää, tai hammaslääkäri huomauttaa hampaiden poikkeavasta kulumisesta.Purenta tuntuu oudolta: Sinulla on tunne, etteivät hampaat enää "sovi yhteen" kunnolla tai purentakorkeus on muuttunut lihaskireyden vuoksi.
4. Yleisoireet ja elämänlaatu. Unihäiriöt: Bruksismi tai siitä johtuva kipu häiritsee yöuntasi ja aiheuttaa jatkuvaa väsymystä. Omahoito ei auta: Olet tehnyt venytyksiä ja hierontoja säännöllisesti 2–3 viikkoa, mutta oireet eivät helpota tai ne pahenevat. Mitä purentafysioterapeutti tekee? TMD-fysioterapeutti ei tutki vain leukaa, vaan koko ylävartalon dynaamista ketjua. Vastaanotolla kartoitetaan kaularangan, niskan ja pään asentoa. Hoitomenetelmiin kuuluvat purentalihasten manuaalinen käsittely (myös suun sisäpuolelta), leukanivelen mobilisaatio, yksilöllisesti räätälöidyt liikeharjoitukset sekä ohjaus oikeaan leukanivelen lepoasentoon. Fysioterapia toimii erinomaisesti käsikädessä hammaslääkärin tekemän kiskohoito-arvion kanssa.
Yksityiselle purentafysioterapeutille (TMD-fysioterapia) ei tarvita lähetettä, vaan voit varata ajan suoraan itse. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat riippuen siitä, minkä terveydenhuollon kanavan kautta hakeudut hoitoon tai kuka hoidon maksaa:
Yksityisvastaanotolle (ilman lähetettä) Voit varata ajan suoraan miltä tahansa yksityiseltä lääkäri- tai fysioterapiakeskukselta, joka tarjoaa purentaelinfysioterapiaa. Koska Kelan fysioterapian korvaukset on poistettu, lähete ei tuo yksityisellä puolella taloudellista etua tai Kela-korvausta, joten suora ajanvaraus on nopein ja helpoin tapa.
Julkinen terveydenhuolto (lähete vaaditaan) Jos haluat hoitoon hyvinvointialueesi julkisen terveydenhuollon (terveyskeskuksen tai hammashoitolan) kautta, tarvitset aina lähetteen. Lähetteen voi kirjoittaa hammaslääkäri tai lääkäri.Yleensä bruksismiasiakas hakeutuu ensin hammashoitolaan, jossa hammaslääkäri arvioi purennan, hampaiden kulumisen ja kiskon tarpeen, ja tekee tarvittaessa lähetteen julkisen puolen fysioterapeutille.
Vakuutukset ja työterveyshuolto: Jos toivot vakuutusyhtiön tai työterveyshuollon maksavan hoidon, selvitä ehdot etukäteen:
Työterveyshuolto: Työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja voi antaa lähetteen/maksusitoumuksen fysioterapiaan, jos purentavaivat heikentävät työkykyäsi ja TMD-vaivat kuuluvat työnantajasi ottamaan työterveyssopimukseen.
Yksityiset sairauskuluvakuutukset: Useimmat vakuutusyhtiöt vaativat lääkärin tai hammaslääkärin kirjoittaman lähetteen ennen hoidon aloittamista, jotta korvaus maksetaan.
Migreeni ja bruksismi eivät ole sama sairaus, mutta kivulias purentaelimistön toimintahäiriö (TMD) ja migreeni voivat ylläpitää toistensa oireilua yhteisten trigeminaalisten kipuratojen ja keskushermoston sensitisaation kautta.
Siksi migreenipotilaan tutkimuksessa kannattaa arvioida myös puremalihasten palpaatioarkuus, leukanivelen toiminta, valvebruksismi, unibruksismi ja mahdollinen TMD-peräinen päänsärky.
Purentakisko voi lievittää migreenipotilaan päänsärkyoireita, erityisesti jos potilaalla on samanaikaisesti kivulias TMD (purentaelimistön toimintahäiriö). Varsinaisten migreenikohtausten ehkäisyssä purentakiskon tehosta ei kuitenkaan ole vahvaa tutkimusnäyttöä.
Bruksismin, purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) ja tinnituksen välillä on todettu yhteys. Erityisesti kivuliaaseen TMD:hen liittyy suurentunut tinnituksen esiintyvyys.
Purentakisko voi joillakin TMD-potilailla lievittää samanaikaista tinnitusta, mutta tutkimusnäyttö on rajallista.
Hammaskruunut ja siltaproteesit
Kuluneen purennan kuntoutus kestävillä ratkaisuilla
Vyöruusu voi esiintyä myös suussa, jolloin se aiheuttaa kipua, kihelmöintiä ja kivuliaita vesirakkuloita yleensä vain toisella puolella suun limakalvoa tai kitalakea. Oireet suussaKipu ja polte: Alueella tuntuu usein polttavaa tai viiltävää kipua ennen rakkuloiden nousua.Rakkulat: Suun limakalvolle tai kitalakeen ilmestyy kirkkaita vesirakkuloita, jotka myöhemmin rikkoutuvat.Toispuolisuus: Oireet ja rakkulat rajoittuvat aina vain kehon tai suun toiselle puoliskolle. Milloin lääkäriin? Suun alueen vyöruusu vaatii lääkärin tai hammaslääkärin arvion. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon nopeasti, erityisesti jos olet yli 60-vuotias, immuunipuutteinen tai jos sinulla on kovaa kipua. Lääkäri tai hammaslääkäri voi määrätä suun kautta otettavan viruslääkityksen, joka lyhentää oireiden kestoa ja vähentää jälkisairauksien riskiä.
Vyöruusun (vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumisen) aiheuttama aivotulehdus eli enkefaliitti on harvinainen, mutta vakava keskushermoston komplikaatio
Hammastapaturma - ohje potilaalle:
Ota aina viipymättä yhteys hammaslääkäriin tai hammaslääkäripäivystykseen, jos kyseessä on pysyvän hampaan irtoaminen, siirtyminen, kova särky tai jos vuoto suusta ei lopu. Tapaturman tarkka ajankohta ja tiedot on tärkeää dokumentoida vakuutusyhtiötä varten, sillä hammashoidon tarve voi ilmetä vasta vuosien päästä. (Tee tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle ja ilmoita hammaslääkärille vakuutusnumero tapaturmalausunnon laatimista varten. Vakuutustodistus on hyvä kertoa ja näyttää ensiapukäynnille ilmoittautuessa, jolloin vakuutusyhtiö usein korvaa jo tapaturman ensihoitokäynnin kuluja)
Toimi tapaturmatilanteessa näiden ensiapuohjeiden mukaisesti:
1. Täysin irronnut hammas
Hampaan pelastamisella on kiire, sillä paras ennuste on alle 30 minuutissa takaisin istutetulla hampaalla.
Pysyvä hammas: Koske vain hampaan teräosaan (kruunuun), älä juureen. Jos hammas on likainen, huuhtele sitä sekuntien ajan kylmällä vedellä tai maidolla. Älä hankaa tai raaputa juurta. Jos mahdollista, työnnä hammas heti varovasti takaisin omalle paikalleen suuhun.
Jos et saa hammasta paikoilleen, laita se maitoon, keittosuolaliuokseen tai potilaan
omaan suuhun kielen alle/poskeen. Älä koskaan säilytä hammasta kuivana (esim.
pelkässä nenäliinassa) tai tavallisessa vedessä.
pelkässä nenäliinassa) tai tavallisessa vedessä.
Maitohammas: Maitohammasta ei saa koskaan istuttaa takaisin paikoilleen, sillä se voi vaurioittaa sen alla kehittyvää pysyvän hampaan aihiota. Puhdista vuotoalue ja ota yhteys hammaslääkäriin tarkastusta varten.
2. Lohkennut tai katkennut hammas Etsi lohjennut pala jos mahdollista, ja ota se mukaan vastaanotolle (pala voidaan joskus liimata takaisin).Jos hammas ei ole arka eikä siinä ole teräviä kieleen sattuvia reunoja, hoito voi usein odottaa seuraavaan arkipäivään.
Hakeudu hoitoon kiireellisesti, jos hampaassa on kovaa särkyä, voimakasta vihlontaa tai lohkeamakohdassa näkyy verestävä piste (hampaan ydin on auki).
3. Heiluva tai siirtynyt hammas: Älä koske hampaaseen tai heiluttele sitä sormin tai kielellä.Älä pure hampaita yhteen, jos purenta tuntuu muuttuneelta tai estää suun sulkemisen kunnolla. Hakeudu hammaslääkäriin, jossa hammas voidaan tarvittaessa suoristaa ja kiskottaa kiinni muihin hampaisiin paranemisen ajaksi.
4. Haavat ja verenvuoto: Paina vuotavaa kohtaa puhtaalla taitoksella tai kangasliinalla 10–15 minuutin ajan. Kylmä pakkaus (esim. kylmässä vedessä kostutettu liina tai pyyhkeeseen kääritty pakastepussi) posken päällä hillitsee turvotusta ja kipua.
Kotihoito-ohjeet tapaturman jälkeen (ensimmäiset 1–2 viikkoa): Jotta vaurioitunut alue pääsee paranemaan rauhaisasti, noudata hammaslääkäriltä saatuja ohjeita: Pehmeä ruokavalio: Syö pehmeää tai nestemäistä ruokaa 1–2 viikon ajan. Älä pure mitään kovaa tapaturma-alueen hampailla. Huolellinen puhtaus: Harjaa muut hampaat normaalisti, mutta vältä vamma-aluetta. Käytä hammaslääkärin suosittelemaa antiseptistä suuhuuhtelua (esim. klooriheksidiiniä) 5–7 päivän ajan alueen puhtauden takaamiseksi. Kivunhoito: Käytä apteekista saatavia kipulääkkeitä hammaslääkärin tai lääkärin antaman ohjeistuksen mukaan. Seuranta: Hammasta ja sen juurta on seurattava hammaslääkärin kontrolleissa (mukaan lukien röntgenkuvaukset) jopa 2 vuoden ajan tapaturmasta, jotta mahdolliset myöhäiskomplikaatiot, kuten hampaan tummuminen tai kuolio, juurihoidon tarve tai juuren syöpyminen (resobtio), havaitaan ajoissa.