UutisetValoa kohti - D-Vitamiini ja Kalsium06.01.2024
Suomalaiset ovat yksi maailman eniten maitotuotteita käyttävästä kansasta. Meille onkin jo lapsesta asti iskostettu päähän, että maito on hyvä D-vitamiinin lähde. Se pitää paikkansa, mutta pimeässä, talvisessa Suomessa, tarvitaan paljon muutakin kuin muutama lasillinen maitoa päivässä. Mistä sitten tietää, että kärsii D-vitamiinin puutteesta? Aukottomasti sen paljastaa vain verikoe, joka kannattaakin käydä ottamassa, jos lukuisat seuraavista oireista kuulostavat tutuilta. Väsymys, kolotukset, nivelkipu, lihasten heikkous, kärttyisyys, masennus, lapsettomuus ja hengityselisairaudet, kuten astma, ovat oireita, jotka voivat jatkua kuukausia ilman, että niitä osaa yhdistää D-vitamiinin puutteeseen. Hieman selkeämpiä oireita ovat esimerkiksi otsan hikoilu tavattomassa tilanteessa ja krooniset tulehdussairaudet. Pitkäaikainen puutostila voi aiheuttaa myös vakavia pitkäaikaissairauksia, joihin pelkkä D-vitamiinilisä ei enää auta. Näitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, psoriasis, krooninen kipu, korkea verenpaine ja maksasairaudet. Suomessa D-vitamiinia syntyy ihossa vain touko−syyskuun välisenä aikana − edellyttäen aurinkoisia päiviä ja ihon altistamista auringonvalolle. Auringon salainen ase on UVB-säteily, joka saa iholla aikaan D-vitamiinin tuotannon. Kesäaurinkoa tarvitaan vain 10–15 minuuttia muutaman kerran viikossa käsiin, käsivarsiin ja kasvoihin – ja D-vitamiinia riittää jonkin aikaa myös talvivarastoon. Käytännössä D-vitamiinia ei synny ihossa silloin, kun UV-indeksi on alle kolme tai kun henkilön varjo auringossa on hänen omaa pituuttaan pidempi D-vitamiinin riittämätön saanti heikentää kivennäisaineiden kiinnittymistä hampaisiin ja voi johtaa hampaiden kehitysvaiheessa mineralisaation häiriöihin, jotka aiheuttavat kiillevaurioita. C-vitamiinin vakava puute heikentää hampaiden tukikudoksia ja aiheuttaa lapsille ja aikuisille, hampaidenliikkuvuutta Jos äidin ravinto ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita, lapsen hampaistoon voi tulla pysyviä vaurioita. Liian vähäinen kalsiumin tai D-vitamiinin saanti voi haitata kiilteen normaalia mineralisoitumista. Vähäinen magnesiumin saanti voi viivästyttää hampaiden puhkeamista. Hampaat ja luusto tarvitsevat kalsiumia. Sillä on merkittävä rooli elimistössä myös vapaassa muodossaan. Muun muassa lihasten supistuminen ja hermoston välittäjäaineiden vapautuminen ovat solunsisäisellä kalsiumpitoisuudella säädeltyjä tapahtumia. Kalsium on merkittävin rakennusaine luustossa, jossa se on sitoutuneena enimmäkseen hydroksiapatiittina. Tämän lisäksi se on fosfaatin kanssa pääasiallinen kivennäisaine myös hampaissa. Luuston lisäksi kalsiumilla on merkittävä rooli elimistössä myös vapaassa muodossaan. Tällöin se on suurimmaksi osaksi varastoituneena soluelimiin, kuten solulimakalvostoon. Solunsisäisen kalsiumpitoisuuden säätelemiä tapahtumia ovat mm. lihasten supistuminen, hermovälittäjäaineiden vapautuminen, joidenkin entsyymien aktiivisuus ja solujen jakautuminen. Lisäksi kalsiumia tarvitaan mm. veren hyytymisessä. Kalsiumin aineenvaihduntaa säätelevät D-vitamiinin aktiivinen muoto ja lisäkilpirauhashormoni, PTH. Ihminen tarvitsee kalsiumia erityisesti luuston ja hampaiden kunnossa pitämiseen sekä useiden aineenvaihdunnan toimintoihin. Liian vähäinen kalsiumin saanti tai muu häiriö kalsiumin aineenvaihdunnassa vaurioittaa hammaskiillettä Kalsium (S-Ca, fS-Ca-Ion, S-Ca-Albk) on mukana aineenvaihdunnan reaktioissa, sydämen, lihassolujen ja hermosolujen toiminnan säätelyssä sekä luuston kehityksessä ja veren normaalissa hyytymisessä. Kalsiumia saadaan erilaisten ruokien, kuten maitotuotteiden kautta elimistön käyttöön. Kalsiumin puutos saattaa aiheuttaa verenpaineen nousua, tuntoharhoja ja lihaskramppeja. Myös hampaiden kehityshäiriöt ja ientulehdukset saattavat kieliä kalsiumin vähäisestä saannista. Saantia voi lisätä käyttämällä kalsiumpitoisia elintarvikkeita tai kalsiumvalmistetta. Jos elimistö ei saa riittävästi kalsiumia ravinnon kautta, sitä irrotetaan luustosta, jossa sitä on aina saatavilla verenkiertoon. Kalsiumin puute aiheuttaa luuston heikentymistä ja haurastumista Kalsium lujittaa luustoa. Se kovettaa hampaita ja lisää syljeneritystä, mikä heikentää happohyökkäyksiä. Kalsium vaikuttaa myös muun muassa lihasten supistumiseen ja veren hyytymiseen. Jos syö virallisten ravitsemussuositusten mukaan, saa kalsiumia riittävästi. Kuitenkin vain 10-15 prosenttia suomalaisista syö niiden mukaan. - Kalsiumia voi saada myös liikaa. Jos nauttii esimerkiksi 2 litraa maitotuotteita päivittäin, voi saada sitä liikaa Vaikeaan hyperkalsemiaan liittyy monia oireita, esimerkiksi väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, keskittymiskyvyn puutetta, joskus sekavuutta, suurentunut vaara munuaiskivien muodostumiseen ja munuaisen vajaatoimintaa. Lisäkilpirauhanen säätelee elimistön kalsium -pitoisuutta |
